Ota yhteyttä!
puh. 050 440 6109 aineisto@jaakkimansanomat.fi Yhteystiedot
Hinnat
Kotimaahan kesto 30 €,
vuosi 35 €
ulkomaille kesto 35 €,
vuosi 40 €
irtonumero 5€
lahjatilaukset 26 € kotim.
ja 31 € ulkom.
(kotimaahan hinnat sisältävät alv)

ILMOITUSHINNAT:
1.00 €/pmm (sis. alv)
Vuosikalenteri 2018
Luontoteema neljän vuodenajan valokuvin, Jaakkimasta, Lumivaarasta ja Lahdenpohjasta. Nyt sitä saa tilata toimituksesta, viestillä tai maililla. Hinta 17€/kpl sisältää postituskulut. (2 kpl 32€, 3 kpl 45€, 4 kpl 60€)
Tykkää meistä!

Etusivu

JS 1704

Mansikkaa ja mustikkaa…

SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLAVUODEN tapahtumia on solkenaan; erilaista yhdessä tekemistä, syömistä, talkoota ja toisaalta maamme historiaan pureutuvia luentoja ja siitä ammentavia esityksiä. Moni vuotuinen tai muutoin säännöllinen tapahtuma on tänä vuonna saanut Suomi100-leiman. Toisaalta moniin tapahtumiin ilman tätä leimaakin on etsitty ja luotu ohjelmaa, joka liittyy sadan vuoden takaiseen aikaan. Juhlavuoden tavoite on yhdistää kansaa yhdessä tekemiseen. Tässä on onnistuttu! Omassa lehdessä seuraamme tässäkin numerossa valtiollista kehitystä kesällä 100 vuotta sitten ja tapahtumia silloisessa suurpitäjässämme.

MELKO MONI MEISTÄ sodan jälkeen syntyneistä osallistuu Evakkojuna-tapahtumaan, joka on erityinen juhlavuoden hanke. Vaikka taustalla ovat ankarat asiat ja ajat, voidaan ajatella, että junassa nuoremmat polvet voivat tunnustaa “väriä”, kunnioittaa juuriaan ja muistella isovanhempiaan ja vanhempiaan, yhdessä heimosiskojen ja -veljien kanssa. Karjalaisuus meissä vahvistuu! Iloa pietään pinnassa, vaikka alla viiltää – se on oleellinen osa karjalaista perintöämme.

SUUR-JAAKKIMALAISILTA ILMESTYY syksyllä Lahdenpohjan kauppalan kirja, joka sekin on osa 100-vuotisen maamme historiaa ja elämää. 20-luvun kauppalabuumissa tehtiin Karjalaan vain kaksi kauppalaa. Helena Kujalan toimittama kirja tulee olemaan aarre kaikkien jaakkimalaisten ja lumivaaralaisten kirjahyllyissä itse lahdenpohjalaisten lisäksi.

OLEN SAANUT PITÄÄ pienen loman itäisellä Suomenlahdella purjehtien. Rajan pinnassa liikkuminen tuo mieleen menneet polvet, joilla liikkuminen oli saarilla vapaata. Suursaari näkyi nytkin taustalla vahvana siluettina ja tietoisuudessa näkyivät myös Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari. Vapaa talonpoikaispurjehdus on ollut oleellinen osa maamme kulttuuria ja historiaa, niin Suomenlahdella kuin Laatokallakin. Käsittämätön kaipuu kadonneita saaria kohtaan kouraisee merellä. Siellä myös kiteytyy yhteistyön tarve: meren on puhdistuttava ja pysyttävä rauhan merenä.

SÄHKÖPOSTIYHTEYS lehden toimitukseen pätkii, aina aineisto ei tule perille. Pahoittelen tätä ja pyydän ottamaan puhelimella yhteyttä, jos viestiinne ei tule vastausta.

 

Ystävällisesti palveluksessanne,
Tea

 

———————————————————————————————————————————————————————-

Kaiken kansan karjalaisilla kesäjuhlilla

js0401

Suut jäi makkiiks Jyväskylän kesäjuhlilla. Perjantainen Risto Uimosen luotsaama seminaari. Hän puhui sanomalehdistä suomalaisuuden ja itsenäisyystahdon rakentajina.

Karjalainen kansanmessu Taulumäen kirkossa oli huikea ja koskettava elämys. Se taltioitiin ja näytettiin juhannuksena tv:ssä.

Yhteinen Lukijatapaaminen sortavalalaisten kanssa jäi mieliin jäi mieliin hienon ohjelmansakin vuoksi. Sortavalalaisten puolesta tapahtuman juonsi Pirkko Veijo ja tervetulleeksi toivotti pitäjäseuran pj. Juha Silvennoinen. Perinneyhdistyksen ja tilaisuuden järjestäneen Etelä-Suomen Lumivaaralaisten puolesta tervehdyksen esitti Anja Seppä. Saimme kuulla Tuija Kivirannan esittämänä “Nää maat” ja “Laps olen kauniin Karjalan”. Ritva Vehviläinen lausui Eeva Hietalan ja Lauri Pohjanpään “Lapsuuden maa”-nimiset runot.

Sortavala-seuran jäsenten lauluryhmä esitti Karoliina Veijon säveltämän ja sanoittaman laulun “Kaipaus kauniin Karjalan maan”. 

js0402Lumi-Säätiön puheenjohtaja Kari Rapo ojensi säätiön lahjoituksena sanomalehden arkistoon ja käyttöön muutamia vanhoja Jaakkiman Sanomien numeroita, joista vanhimmat olivat jo sotia edeltäneeltä ajalta. Näistä tulee näkymään poimintoja mm. syksyn numeroissa. Vanhat sanomalehdet säilytetään lehden toimituksessa, ja niitä pääsee tutkimaan ja lukemaan sovittaessa. 

Karjalan Liiton uusi puheenjohtaja Pertti Hakanen muistutti kesäjuhlilla puheessaan, miten siirtokarjalaisten historia antaa tänä päivänä loistavan perspektiivin myös siitä, kuinka vaikeista tilanteista selvitään.

“Minusta tätäkin asiaa on hyvä pysähtyä pohtimaan, kun maailma, yhteiskunta tai henkilökohtainen elämämme ympärillämme rakoilee ja osoittaa epävakaisuutta. Karjalan Liiton tulee tuoda esiin niitä perusarvoja, jotka ovat meitä suomalaisia erilaisten vastoinkäymisten edessä opettaneet ja auttaneet selviämään.”

js0403Ulkoministeri Timo Soini korosti puheessaan karjalaisten omatoimisuutta:

“Merkittävää on se, että evakoille ei tullut Kanta-Suomessa lasikattoa: he kävivät loppuun evakkotaipaleella keskeytyneet koulunsa loppuun ja jatkoivat opistoihin ja korkeakouluihin siinä missä muutkin suomalaiset. Monet heistä nousivat yhteiskunnan eri alojen huipulle samassa tahdissa muun ikäluokkansa kanssa.

Karjalaisten omatoimisuus oli avainasemassa siirtoväen uutta elämää rakennettaessa.

Karjalaiset suojautuivat ja selvisivät oman kulttuurinsa turvin. He sopeutuivat muun Suomen tapoihin, mutta säilyttivät oman perinteensä. Teillä karjalaisilla on omakohtainen kokemus ja osaaminen sopeutumisesta uuteen elämään, josta muut voivat oppia.

Puheet kokonaisuudessaan Karjalan Liiton kotisivulla

———————————————————————————————————————————————————————-

Lahdenpohjassa kirkkotalkoissa

Aivan kesäkuun alussa pieni talkooporukka suuntasi Lahdenpohjaan Seinäjoelta ja Uudeltamaalta. Jaakkimalaisten Seura ry:n puheenjohtaja Matti Tiilikka sai mukaansa armeijakaverinsa Heikki Tammisen raivaamaan Jaakkiman kirkkoraunion kasvillisuutta. Tiilikka ja Suur-Jaakkimalaisten puheenjohtaja Tarja Rantama istuivat Lahdenpohjassa samaan pöytään kaupunginjohtaja Kazymov Ramiz Mubarizovichin ja apulaiskaupunginjohtajan Galina Tsarikovan kanssa. Läsnä oli myös paikallisen naisyhdistyksen jäseniä, jotka haluavat auttaa kirkon ympäristön siistinä pitämisessä ja haluavat koota museota varten aineistoa alueen historiasta. Tulkkauksessa auttoi sortavalalainen Oleg Mashtaller

Kysytäänpä Tiilikan Matilta, mistä asioista keskusteltiin ja mitkä ovat päällimmäiset tunnelmasi yhteistyön suhteen?

–Tunnelma oli todella ystävällinen ja paikalliset olivat tutustuneet hyvin meidän etukäteen lähettämiin ehdotuksiin muistomerkeistä ja info-tauluista kirkonmäelle ja hautausmaalle. Heillä ei ollut huomauttamista suunnitelmistamme, mutta omana ehdotuksenaan he esittivät niihin parannuksia ja täydennyksiä, mikä osoittaa siellä olevan halua laittaa asiat hyvälle mallille.

–Sovittiin että suunnitelmat täydennetään elokuussa ja seuraava tapaaminen järjestetään syksyllä. Sankarihautausmaan ja kirkon alueet on suojeltu Karjalan tasavallan päätöksellä, ja meillä on nyt kopio päätöksestä, joten tämä tärkeä tavoitteemme on nyt toteutunut. 

Minkä kolme miestä kaatoi, sen kuusi maatuskaa kantoi portaiden pieliin. Oli hienoa, että saimme neljän hengen talkooporukkaamme täydennystä Olegista ja lahdenpohjalaisista naisyhdistyksen jäsenistä. Vesurit ja oksasaha apuna kaatuivat puut, joista vain muutama rannetta paksumpi koivu säästettiin sisätiloissa sekä kuusentaimet, jotka syksyllä siirretään kasvamaan muualle. Kirkon ulkopuolelta raivattiin kolme metriä leveä vyöhyke, jolle jätettiin muutamia puita.

–Erinomaiset talkoot olivat seurausta hyvin sujuneesta palaverista Lahdenpohjan kaupungin johdon ja paikallisen yhdistyksen puheenjohtajien kanssa paria tuntia ennen tätä sessiota. Ennakkoluulottomasti rouvat ja herrat ja meidän piskuinen talkooporukka tekivät ahkerasti töitä. En meinannut perässä pysyä, kun työtahti oli niin kova. Kahvihetki auringon lähettäessä viimeisiä säteitään kirkonmäelle olikin tarpeeseen. Yhteinen tekeminen korosti sitä tahtotilaa, jota palaverissa oli ollut ja siellä perään kuulutettu, iloitsee Tarja Rantama.

Upealtahan se tuntui, että kaupunginjohtaja itsekin osallistui raivaukseen kaatamalla sakastista puut. Hautausmaa-alueiden hoidon merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi. Muistopaikkojen järjestäminen ja siistinä pitäminen antavat suomalaisille nuorille sukupolville syyn ja paikan palata suvun sijoille myös tulevina aikoina. Lahdenpohjalaisille se tarkoittaa kulttuurihistoriallisten paikkojen vaalimisen lisäksi myös turismin jatkumista.

Tuliaisina annetut Reuskulan kyläkirjat herättivät innostusta ja erityisesti lahdenpohjalaisia kiinnostaa syksyllä ilmestyvä Lahdenpohjan kauppalan kirja. Olisipa se hienoa, jos siitä vielä saataisiin venäjänkielinen laitos!

Ukonvaaran rinteen  yhdistystalossa on pieni historiallinen näyttely, jonka naisyhdistys toivoo kehittyvän museoksi. Yhteistyötä tiedon ja aineiston kartuttamiseksi toivotaan. Tavoitteena yhdistyksellä on luoda paikallishistoriasta kertova museo.

———————————————————————————————————————————————————————-

Kirkkosaliin jäi jäljelle muutamia koivuja ja pieniä kauniita kuusia, jotka syksyllä siirretään muualle jatkamaan kasvuaan. Lahdenpohjan paikallishallinto järjesti paikalle miehet ja auton kuljettamaan pois raivatut rangat. Kiitos talkooporukalle!

raivattu_muutamia koivuja ja pikkukuusia jäljella

kuorma-auto vei rangat pois

rankoja kirkon portaillaseinustalla

———————————————————————————————————————————————————————-

Iijärveläisten kotikylämatka onnistui

Iijärveläisten kotiseutumatka Jaakkiman reunimmaiselle kylälle onnistui nyt viime vuotta paremmin, kun vaadittu rajavyöhykelupa saatiin ajoissa. 

Vaivalla hankittua lupalappua tosin ei kukaan ollut rajavyöhykkeellä kyselemässä. Matkaan lähti helatorstaina kymmenkunta retkeläistä. Porukan paikallistuntemus oli vankalla pohjalla, kun mukana oli kaksi syntyperäistä iijärveläistä, Reino Hovatta Ylistarosta ja Raimo Huolman Lohjalta.

lenkkuva kivi

Lenkkuva kivi on Iijärven kylän erikoisuus, jollaista ei löydy muualta. Raimo Huolman kivellä.

Majapaikka oli tuttuun tapaan Huuhanmäessä, jonka entisiin kasarmeihin on tehty kaksikin hotellia. Huuhanmäessä oli myös mielenkiintoista katsottavaa, kun Viipurin Rykmentin entisiin varastoluoliin on valmistunut turistinähtävyys Gora Filina eli Vuoristohuuhkaja. Kaksiosaisessa näyttelyssä kerrotaan alueen geologiasta ja mineraaleista sekä sotatapahtumista.

Varsinaisena kotikyläpäivänä poikettiin ennen Iijärven tielle kurvaamista Uukuniemen Ristilahdessa. Datsha-asutus on lähikylissä, varsinkin Sikopohjassa kasvamaan päin. Iijärven rannat ovat onneksi rakentamiselta säästyneet, vain leiripaikkoja rantamilla on useita. Tämä johtuu kai siitä, että järven ympäristö on luonnonsuojelualuetta. Tehokas este rakentamiselle on myös Iijärven tie, jota ei ole hoidettu mitenkään. Ilman nelivetoautoa ja reilua maavaraa ei kylän teille kannata yrittää.

Väisännurkalla

Perinteiseltä kokoontumispaikalta osuuskaupan rapuilta suunnattiin kukin oman suvun kotinurkille. Ryhmä Huolman suunnisti Väisännurkan Kaunistonmäelle ja ryhmä Hovatta Paimenkummun paikalle Kurenlammen suuntaan, mihin pääsi varovasti ajaen peltoja pitkin perille saakka. Koko kylän taloista ei ole jäljellä kuin kivijalat, mutta niiden juuressa vanhat puutarha- ja pihakasvit kukoistavat yhä. Paimenkummussakin on raparperi sinnitellyt kaikki nämä vuosikymmenet ja työntää yhä runsasta satoa.

villisikojen
Villisikakantaa harvennetaan Iijärvellä pelloille tehdyistä  ampumatorneista.

Väisännurkan kyläkulmalle on entinen tie täysin tukkeutunut kaatuneista puista, mutta peltoja myöten pääsee autolla melko pitkälle. Metsästäjät ovat pystyttäneet pellon reunaan kahteen paikkaan ampumatornit, joiden suojasta on hyvä väijyä ruokintapaikoille tulevia villisikoja. Sikakanta näyttää jäljistä päätellen olevan runsas. Vielä avoimet pellot ne ovat monin paikoin tonkineet mustalle mullalle. Tälläisen maanmuokkauksen ansiosta kylän viimeisetkin peltoaukiot metsittyvät kiihtyvää vauhtia.

Aikoinaan peltojen keskellä seissyt iso Mikkokivi on nyt sellaisen ryteikön keskellä, ettei luokse meinaa päästä. Kivi oli lasten mieluisa leikkipaikka ja sen kielekkeelle äitini oli pikkutyttönä mennyt istumaan ja murehtimaan, jos kotona oli saanut moitteita. Mikkokiven vierestä löytyi myös vanha uhrikivi, jonka uhrikupin eno osasi kaivaa esiin lehtien ja sammaleen alta.

Väisännurkalta palatessa koukattiin vielä Laurjoukon Väisästen asuinpaikalla. Sieltä otettiin Savonlinnassa samaan aikaan 75-vuotispäiviään viettäneelle Iijärven pojalle, Erkki Väisäselle tuliaisiksi tiiliskivi synnyinkodin raunioista.

Lenkkuvalla kivellä

Iijärven reissujen ohjelmaan kuuluu aina kahvihetki ja makkaranpaisto Tirrinniemen rantahietikoilla, missä ennen sotia kylän kalajuhlia vietettiin. Harvemmin käyty kohde oli ns. lenkkuva kivi Valkealammen takana lähellä ent. Tervalahden taloa (kartalla no 36). Tätä toisen ison kiven päällä olevaa siirtolohkaretta paimenpojat tapasivat lenkuttaa, sillä se oli epävakaassa tasapainossa ja keikkui jännästi, kun päälle nousi keikuttamaan. Yhä tuntui lenkutus toimivan, kun kiven sai oikeassa tahdissa liikkeeseen.

Hovatan Reino tiesi kertoa kiveen liittyvän vanhan kansantarinan. Sen mukaan seudulla muinoin asunut jättiläinen oli nostanut kiven toisen päälle keinuksi lapselleen. Kuulostaa melkein uskottavalta selitykseltä harvinaiselle luonnonnähtävyydelle, mutta kyllä jääkausi pystyi ihmeitä tekemään sekin.

Vain yksi lato enää jäljellä

Iijärven rakennuksista ei ole jäljellä enää kuin raunioituneet kivijalat – yhtä lukuunottamatta. Luosan Juho Huolmanin hirsilato metsittyneen niityn reunalla on jäänyt ehkä syrjäisen sijaintinsa takia purkamatta ja polttamatta. Katto ja ovet ovat siitäkin jo aikaa hävinneet ja hirsiseinät  vajonneet alle puoleen entisestä korkeudesta. Tämä ainoa rakennus, jonka seinistä edes jotain on vielä pystyssä, oli pyhiinvaelluksemme viimeinen kohde kylällä tältä reissulta.

Retkikunta vieraili myös Kalksalossa, siitä voit lukea paperilehdestä.

 
———————————————————————————————————————————————————————-

Juhon morsiamen sormus jäi mysteeriksi

Juhon sormus kirkkoValtakunnallisessakin mediassa huomiota saanut kaksi vuotta sitten Lumi-Säätiölle ilmoitettu sormus ei löytänyt omistajaansa valtavasta mediamylläkästä huolimatta. Sormus sai lopullisen kotinsa museosta. Sortavalalaisen kultasepän vuonna 1918 valmistamassa kultasormuksessa oli kaiverrus “10/8 1919 Juho“.

Kari Rapo kertoo “Juhoja” ilmoittautuneen aina Terijokea myöten, vaikka sormus on löytynyt Lumivaarasta.  Sormuksen antama tieto sitoo sen vahvasti alueellemme. Juho on kihlannut morsiamensa Jaakkiman suurpitäjän aikaan, mutta muuta tietoa ei ole löytynyt sadoista yhteydenotoista huolimatta. Sormuksen puutteellinenkin tarina on osa 100-vuotiaan Suomen historiaa ja sellaisenaan säilyy nyt Lappeenrannassa Etelä-Karjalan museossa.

Sormuksen museon kokoelmiin vastaanotti metsäpirttiläisjuurinen Reija Eeva. Museomaailmassa Lumivaara on kannaksen aluetta.

Juhon morsiamen sormus Lumivaaran kirkossa 26.6.2017. (Kuva K.M. Rapo)

———————————————————————————————————————————————————————-

100 vuotta sitten Suomessa ja Jaakkimassa

Juttusarja jatkaa maamme itsenäisyyskehityksen seuraamista ja kertoo, miten se näkyi Jaakkimassa ja Jaakkima-lehdessä. 

———————————————————————————————————————————————————————-

Männää Lopottii!

Lahdenpohjan kauppalan kirja julkaistaan lokakuussa

Lahdenpohjan kauppalan kirja on taittopöydällä. Kirjan on toimittanut Helena Kujala ja sen kustantaa Suur-Jaakkimalaiset r.y. Kirja valmistuu ja julkaistaan Öitsien yhteydessä 21.10. erillisessä julkaisutilaisuudessa kustantajayhdistyksen syyskokouksen ja syysjuhlan lomassa.

Lahdenpohjan kirjasta tulee komea kuvateos, joka käsittelee elämää ja liiketoimintaa kauppalassa unohtamatta itse kauppalan 20-vuotista toimintaa ja sen luottamushenkilöitä. Kirjasta tulee noin 400-sivuinen mustavalkoinen laatukirja. Kirjan hinta on ennakkomyynnissä 45,- €, mikä sisältää ennakkotilaajien etuna kirjan postituksen.

Helena Kujala on ammattitoimittajan otteellaan tavoittanut vireän kauppakylän ja sen asukkaitten iloisen, nousujohteisen hengen. Taustatukena hänellä on ollut tiimi, joka on etsinyt tietoa ja aineistoa kauppalan elämään liittyvistä erityisteemoista. Lisää tietoa ensi lehdessä!

Kirjaa voi tilata yhdistyksen kauppalopolta, p. 040 726 0034 tai seppo.saari ( ät) elisanet (piste) fi tai yhdistyksen kotisivulta löytyvällä kaavakkeella tai Helenalta helena.kujala (ät) tpnet (piste) fi

Katso kirjan traileri Lahdenpohjan tai JS:n fb-sivulta!

———————————————————————————————————————————————————————-


kotona-reuskulassaJaakkimalainen kyläkirja “Kotona Reuskulassa”
on mukana Vuoden kotiseututeos” -finaalissa!

 

Aivan upea uutinen – karjalainen kyläkirja on päässyt neljän finalistin joukkoon Vuoden kotiseututeos -kisassa. Teoksen valitsee historioitsija Teemu Keskisarja, joka julkistaa voittajan 7. lokakuuta Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla. Kisaan osallistui kaikkiaan 77 teosta.

Katso tästä!

 

———————————————————————————————————————————————————————-

Kilpiön sukukirja on valmis

Kilpiön sukuseuran julkaisu, Markku Kilpiön toimittama kirja “Kilpiön suku – Eskilin jälkipolvet Laatokan rantamilta” valmistui kesäkuussa.

IMG_1272

Kirjaa on kiinnostavaa lukea heidänkin, jotka eivät kuulu sukuun, mutta ovat kiinnostuneita historiasta ja asutusvaiheista Karjalassa sekä jaakkimalaisen suvun jäsenten elämästä eri aikakausina.

Arkeologi Ville Laaksolta on kirjassa artikkeli alueemme muinaislinnoista ja kalmistoista. Hän on niitä kartoittanut yhteistyössä pietarilaisten tutkijoiden kanssa.

Sukututkija Pentti Kilpiön kokoamia sukutauluja ja muuta sukuun liittyvää dataa voi tutkia erillisestä cd-tallenteesta. Kilpiöitä esiintyy vuonna 1658 päättyneen ruptuurisodan jälkeen Jaakkiman asukasluetteloissa. Vuoden 1669 talvikäräjien kirjoissa todetaan Harvion Savisaaren kuuluneen niin pitkään kuin muistetaan sille talolle, jossa Eskil Kilpiö asui.

Kilpiön sukukirjan hinta on 50 euroa+postitus. Pakettiin sisältyy kirja, cd-levy sekä karttaliite. Pentti Kilpiö myy kirjaa ja tilaukset osoitetaan hänelle: pk.kilpio (ät) luukku (piste) com

———————————————————————————————————————————————————————-

Seinäkalenteri vuodelle 2018

Luontoteema neljän vuodenajan valokuvin, Jaakkimasta, Lumivaarasta ja Lahdenpohjasta.

kalenteri

Nyt sitä saa tilata toimituksesta, viestillä tai maililla.

Hinta 17€/kpl sisältää postituskulut. (2 kpl 32€, 3 kpl 45€, 4 kpl 60€)

———————————————————————————————————————————————————————-

Adventtiristeilylle

Tallinna_talvi_812

Lähde iloisessa seurassa Suur-Jaakkimalaiset r.y.:n jäsenten ja Jaakkiman Sanomien lukijoiden kanssa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.-4.12. virittäytymään joulun odotukseen Hannu Lehtosen ja Jarno Kuusiston Adventtikonsertissa.

Kuulemme Wille Riekkisen ajatuksia Suomen jouluista sekä historioitsija, FT Teemu Keskisarjan luennon “Suomen itsenäisyys ja Karjala”. Laulamme Kauneimmat Joululaulut. Tanssin tahdin takaa Souvarit ja Arto Nuotio & Sunset.

Ehdit myös Tallinnan joulutorille ja paljon muuta.
Katso tarkemmin lomalinja.fi ja lokakuun numero.

 

Leave a Reply