Ota yhteyttä!
puh. 050 440 6109 aineisto@jaakkimansanomat.fi Yhteystiedot
Hinnat
Kotimaahan kesto 30 €,
vuosi 35 €
ulkomaille kesto 35 €,
vuosi 40 €
irtonumero 5€
lahjatilaukset 26 € kotim.
ja 31 € ulkom.
(kotimaahan hinnat sisältävät alv)

ILMOITUSHINNAT:
1.00 €/pmm (sis. alv)
Vuosikalenteri 2016
Tykkää meistä!
JS Nro 04/2014
JS Nro 03/2014

Etusivu

Kevään korvalla…

Vielä on etelän pihoillakin hieman lumipenkkoja jäljellä, mutta samaan aikaan jo ensimmäisistä leskenlehdistä on tehty havaintoja, onpa joku kuullut jo peipposenkin laulun. Luonto herää ja pikkuhiljaa talviunen viitan heittää harteiltaan toiveikas kevätihminen. Narsissit on istutettu portaanpieliin ja hiekoitushiekat harjattu pihalaatoilta; aurinko saa paistaa ja lämmittää.

Ajatus kääntyy myös Karjalan kevääseen, jonne toukokuussa taas matkaamme. Se on jo sini- ja valkovuokkojen aikaa, tuomikin saattaa olla jo kukassa. Suur-Jaakkimalaisten hallituksessa suunnitellaan kalajuhlien ohjelmaa, johon myös lukijamatkalaiset pääsevät mukaan.

Seinäjoen sukututkimuspäivillä oli mukava meininki, kiitos vierailijoille ja mukana olleille sukututkijoille kuin myös pitäjäseurojen edustajille. Kivoja kohtaamisia ja sukujuurien löytymistä! Karjalaisilla kesäjuhlilla tapaamme sitten vielä suuremmalla osastolla ja kävijämäärällä.

Lehden juhlajärjestelyt ovat vahvasti käynnissä. Vietämme ohjelmallisen iltajuhlan perjantaina 17.6., Seinäjoen kirjastossa on kesäkuun ajan esillä valokuvanäyttelymme kalenterikilpailun kauneimmista valokuvista ja Seinäjoen lukiolla olemme esillä yhteisosastolla pitäjäseurojen ja alueemme sukututkijoiden kanssa. Osastollemme rakennetaan myös haastelupöytä, jossa on mahdollista hetkisen huokaista ja haastella tuttujen kanssa. Onpa tiedossa myös lauantainen tapuntaisnäytös.

Juhlavuoteen liittyen ottaisin mielelläni vastaan muisteloja sanomalehdestämme ja ajatuksia lehden merkityksestä lukijalleen eri aikakausina. Muistatko jonkin erityisen mieleen painuneen jutun tai lehden numeron? Samalla voi esittää toiveita sisällön kehittämisestä. Ja vinkit haastateltavista ovat aina tervetulleita.

Kaunista kevättä ja kevätmieltä!
Ystävällisesti palveluksessanne,
Tea

 ———————————————————————————————————————————————————————-

js160109

———————————————————————————————————————————————————————-

Puheenjohtajan palsta

(kiertävä puheenvuoro)

Kirjoittelen tässä lähinnä Lumi-Säätiön puheenjohtajana. Otan myös kantaa muihin kohdalleni liittyviin asioihin.
Olen Kari M. Rapo Vaasasta, kummatkin vanhempani ja kolme vanhinta veljeäni ovat eläneet Lumivaaran Kumolassa. Myös edesmennyt appiukkoni oli Lumivaaran Tervajärveltä.

Lumi-Säätiön hallitus kokoontui 19.3. Alavudella. Tässä mainitsen jotain päätöksistä, joista teimme, koskien Lumivaaraan ja sen entisiä asukkaita ja heidän jälkeläisiään. Kolme rahasummaltaan suurinta myönnettyä avustusta olivat: korvamerkitty avustus Karjala-tietokantasäätiölle ja Jaakkiman Sanomien 110 vuotta -juhlailtaan. Siihen hallitus laittoi myös ehdon, missä juhlaorganisaatio velvoitetaan kutsumaan tilaisuuteen Lumi-Säätiön entisiä toimihenkilöitä, jotka ovat olleet johtotehtävissä silloin vielä, kun säätiössä oli Hallintoneuvosto. Kolmanneksi avustuksena oli Lumivaara museon toiminta-avustus. Museo avustukseen oli myös erilaisia hallitus asettamia ehtoja.

Karjalaisilla kesäjuhlilla Seinäjoella lumivaaralaisuus tulee näkymään nuorekkaassa muodossa, en paljasta millä tavalla: sen näkee ken tulee. Käy vaikka katsomassa lauantaina 18.6., kun allekirjoittanut leipoo tapuntaisia työnäytöksessä. Tietenkin Seinäjoella lumivaaraiset pelaavat golfia omassa paidassaan. Paidan saanti vaatii ennakkoilmoittautumista allekirjoittaneelle.´Nyt kun sivuttiin Seinäjokea ja kesäjuhlia on ilo kertoa, että Lakeuden Ristin kirkko muuttuu silloin ”Lumivaaran kirkoksi”. Kirkossa on käytössä Lumivaaran kirkon kirkkoesineistöä. Mikkelin piispa Yrjö Häkkinen ja Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo on tulossa kirkkotilaisuuksiin. Se merkitsee sitä, että niin lauantaina kuin sunnuntainakin palavat Lumivaaran seitsemän haaraisessa kynttelikössä kynttilät. Olen kesäjuhlajärjestelyissä mukana hengellisessä toimikunnassa ja toimikunnan tiedottajana. Ellet Seinäjoelle pääse, niin lähde Evakkovaellukselle Urjalaan. Ennakkoilmoittautuneille, lumivaaralaisjuurisille henkilöille on luvassa pieni palkinto!

Tiedon näistä ja muistakin tapahtumista saa helpoiten www.facebook.com/Lumivaara FI-sivustolta. Tiedän, että te vanhemmat ajattelette, että ei meillä ole sellaisia laitteita. Voin sanoa sen, että melkein jokaisen jälkipolvella on joku, joka sivustoa käyttää. Pyytäkää heiltä tietoa ja tutustukaa lumivaaralaisiin juuriin yhdessä. On mukava havaita, että myös itseäni vanhempi väki käyttää näitä sivustoja samoin kuin nuorempikin polvi. Samaiselta sivustolta lähti leviämään maanlaajuisesti tiedote Lumivaarasta löydetystä, lähes satavuotiaasta, sormuksesta ennen joulua. Sieltä voi lukea nyt ja jatkossakin, kuinka sormuksen tarina etenee. Tavoitteenani olisi, että voisin kertoa henkilökohtaisesti sormuksen viimeisimmät kuulumiset Seinäjoella, Jaakkiman Sanomien perjantain iltajuhlassa.

Valtakunnallisilla sukupäivillä tapasinlumivaaralaisjuurisen sukututkijan Petteri Tarkkosen. Hän ehdotti, että voitaisiinko Lumivaaran sankarihautausmaalle laittaa jokaiselle sankarivainajalle oma valkoinen risti, joka on nimellä varustettu. Petterin ehdotus on saanut tuulta purjeisiin sen verran, että kesän aikana allekirjoittanut aloittaa neuvottelut Lahdenpohjan piirin johdon kanssa lupa asioissa. Jos jonkun teidän valokuva-albumista löytyy valokuvia Lumivaaran sankarihaudoilta, varsinkin sellaisia kuvia, joista pystyy lukemaan nimen rististä, ottaisin mielelläni kuvan lainaksi tarkempaa tarkastelua varten.

Myös Vaasan Karjalaseuran puheenjohtajana haluan laittaa muutaman jälleen ajankohtaisen asian mietintään. Vaasa-lehdessä mm. 50-luvulla pakinoinut “VERÄJÄN MIKKO” aikoinaan evästi kesäjuhlille lähtijöitä seuraavasti: Vanhana miehenä tahtoisin erikoisesti evästää nuoria karjalaisia noille juhlille: Teidän ei sovi unohtaa velvollisuuksianne sitä elämää kohtaan, jonka merkit liikkuvat verissänne. Teidän asiananne on suorittaa kansalaisvelvollisuudet siinä yhteiskunnassa, jossa asutte, teidän velvollisuutenne on antaa henkenne paras panos sen elämän hyväksi, jonka erottamaton osa te olette. Mutta teidän on myös tajuttava se, että sitä karjalaisuutta, jonka olette veriinne syntymässänne saaneet, teidän on vaalittava koko elämänne ajan ja jätettävä se velvoitus jälkeen tulevillennekin. Vain sillä tavalla te rikastutatte ympäristönne elämää ja omaa elämäänne. Vain siten te vaellatte elämänne tien oikeassa järjestyksessä! ” Sanat, – jotka ovat yhä edelleenkin päivänpolttavia ja toisaalta osoittaa sen kuinka ympyrä sulkeutuu ja kuitenkin, kuten seuramme – jatkaa yhä kulkuaan – tulevaisuuteen. Sen teemme, mitä on voitavissa.

Hyvää kesää ja tapaamisiin!
Kari Johanneksen poika Rapo
Vaasa

PS. Pistäytykää haastelemassa.

JS1602_seurakuulumisia-1

Katso lisää kustantajayhdistyksen Jaakkiman Seudun Perinneyhdistyksen jäsenseurojen kuulumisia tästä.

———————————————————————————————————————————————————————-

JS 2/2016 artikkelit:

JS1602_kansiS1 Unelmien toteutuminen vaatii työtä ja sisua, Laura Asunnan haastattelu, S. Pörsti
s2 Äideistä parhain, E Kokko; Puheenjohtajalla on asia, K Rapo
s3-4 Seuroissa tapahtuu; Anneli Malkki konsertoi Pariisissa
s5 Kyläkirjakuulumisia: Lahdenpohja ja Reuskula; Perinnelehden 110-vuotisjuhla
s6 Elämän virrassa vahvasti ja varmana, Jussi Pekkisen haastattelu, ti
s7 Äidin muisto ei himmene, rintamanainen Hilja Uimonen, ti
s8 Hiihtoretki Petäjäsaareen, E Kujala
s9 Jatkosodan alkamisen muistotilaisuus Tarnalassa, H Paakkinen; Laatokan Puolustajien Perinneyhdistys kokoontuvat Upinniemessä, E Marttila; Vuoden kiertoa Leppilahdella, A Puputti
s10 Evakkoesineen tarinoita: Lahja rintamalta, P Ahokas-Tuohinto ja Sininen kaappi, M Punkari
s11 Kuorolaulun uudisraivaajia, Reijo Pajamon haastattelu; P Parjanen
s12 Laatokan puolustus: Heinäsenmaan patteri, E Marttila
s13 Arvi Kaksosen sotaretki 2/2
s14 Sortavalan seminaarissa 2, A Aaltonen
s15 Seminaarielämää, P Liukko; Valokuvat kertovat, R Halonen
s16 Hylkeenpyyntiä Laatokalla, A Parikka; Murremaistiainen
s17 Elämää Tarnasenmäen lastenkodissa, R Avonius
s18 Rakkaat on muistot, E Luukko
s20 Seinäjoen sukututkimuspäivillä oli vipinää

———————————————————————————————————————————————————————-

Kyläkirjakuulumisia

JS1602_kylökirjakuulumisia

Lahdenpohjalaisjuurisen Meri Vennamon haastattelu ja kuulutus Reuskulan kyläkirjan aineistosta tässä

 

———————————————————————————————————————————————————————-

Hylkeenpyyntiä Laatokalla (osa 3/3)

Arvi Parikan kertomuksia, julkaistu Jaakkiman Sanomissa vuonna 1951 (no 11 ja 12) – nyt jatkokertomuksena.

On jälleen kaunis keväinen ilma ja moottorimme sätkyttää tasaista tahtiaan kohti Keski-Laatokkaa. Tapaamme muutaman tunnin ajon jälkeen jäitä ja löydämme myös hylkeitä, joita saamme myös ammutuksi. Yövymme illan tulen erään suuren jäälautan suojaisalle puolelle. Heräämme kuitenkin yöllä merenkäyntiin, sillä tuuli on kääntynyt päinvastaiseksi ja jyskyttää venettämme jäiden välissä. Nousemme heti tyhjentämään veneen lastia vähemmäksi ja alamme vetää sitä jäälle, sillä merenkäynti on yhä voimistunut ja jäälautat uhkaavat särkeä veneen millä hetkellä hyvänsä. Tuuma tuumalta saamme vedetyksi raskasta venettä jäälle, vaan kun olemme saaneet sen kokonaan ylös, lohkaisee aallokko taas jään reunan. Jatkamme samaa työtä aamuun saakka suojellaksemme venettämme, sillä jäälautat heittelehtivät hirmuisella voimalla edestakaisin vastatuulen puolella, uhaten joka hetki paiskata veneemme tuhansiksi sirpaleiksi – ja tässä tapauksessa sirpaleet tietäisivät onnettomuutta, eivät onnea… Onnistumme kuitenkin suojelemaan veneemme ja päivän sarastaessa, kun jo alkoi nähdä, aloimme pyrkiä pois tuosta noidankirnusta. Kaksi miestä otti keksit ja alkoi suojata niillä venettä estääkseen jäälauttojen paiskautumisen reunan läpi, yksi hoiteli konetta ja neljäs oli peräsimessä. Selviämme tästäkin pulmasta avoveteen ja ajamme kauempana olevan jäälautan suojiin. Lähellä keskipäivää tuuli laantuu ja ilma lämpenee. Löydämme taas hylkeitä, joten päivä kuluu nopeasti. Sattumalta olemme tulleet yöksi saman jään reunaan oman kylän miesten kanssa, joten keskustelemme yönseudussa ajankohtaisista asioista ja aamulla lähdemme kumpikin moottori omaan suuntaansa. Näin kuluu joitakin päiviä, on hyvä ilma ja saalistakin saadaan.

Lauantai-iltana päätämme lähteä Vossinoin saareen. Saaren eteläpäähän on rakennettu asuntoja kalastajia varten. Skiitassa asuu kymmenkunta munkkia, jotka ovat erikoisen avuliaita merenkulkijoille. Tulemme iltasella saareen, saamme kylpeä ja nukkua yön lämpimässä. Emme lähde seuraavana aamuna merelle, onhan sunnuntai. Ilma on edelleen tyyni, peilikirkkaana lepää veden pinta. Edes tuulen henkäystä ei tunnu ilmassa, ja se houkuttelee meidät iltapäivällä vesille. Päämääränämme on ajaa Mantsin edustalle, sillä siellä päin ovat enimmät jäät. Alkutaival on esteetön, vaan vähitellen ilmaantuu jäitä, ja edessäpäin näkyy uiva jäävuorikin komeana kuin kuningas jäävaltakunnassaan. On kuitenkin syytä olla menemättä sen lähelle, sillä ei tiedä, milloin se alkaa ”munia”, ja silloin on oltava sen vaikutuspiirin ulkopuolella, jotta välttyisi tuholta. Kierrellen jatkuu matkamme, alkaa jo pimetä, ilma on pilvinen ja tuulikin alkaa käydä. Pääsemme Mantsinsaaresta ehkä noin 5 kilometrin päähän, kun tiemme on tukossa ahtojäiden takia. Ajamme sohjujään väliin niin pitkälle kuin pääsemme, ja kun emme enää pääse, vetäydymme säkkeihimme yöksi.

Herätys! Jää rusahtaa veneen kylkeä vasten aika voimakkaasti. Kömmimme ulos säkeistämme ja huomaamme juuri vapautuvamme jään puristuksesta. Pyöräytämme koneen käyntiin ja ehdimme viime hetkellä pujottautua eräästä rakosesta avoveteen, jota lienee parin kilometrin pituudelta ja jonkun sata metriä leveältä pitkin saaren rantaa. Heikko tuuli käy lännestä ja pitää jäitä puristuksissa Laatokan itärannikolla. Tuulta on jatkunut viikon verran ja ellei se käänny, ei meillä ole poispääsyn mahdollisuutta. Olemme kuitenkin ihmisten ilmoilla ja käymme kylässäkin. Näemme kiikareilla toisia hylkeenpyytäjiä kauempana jäiden puristuksessa; ainakin neljä moottoria on näköpiirissä. Kun joskus heräämme keväisenä aamuna tavallista aikaisemmin ja katselemme merelle, ovat naapurit siellä heränneet jo meitäkin ennemmin. Tätä samaa arestia jatkuu yli viikon ajan. Menemme kyläilemään erääseen taloon lähellä rantaa. Siellä kysellään kuulumisia, tarjotaan teetä (tsaijut) ja lämmitetään sauna, sillä rajaseudun kansa on ystävällistä, vieraanvaraista ja herkkää luonteeltaan. Vielä illalla olimme talossa ruoalla ja emäntä kyseli, oliko sakissamme monta poikamiestä, sillä talossa oli kolme sievää tytärtä. Viivyimme vielä toisenkin viikon kokonaan samassa paikassa, kun viimein tuuli alkoi puhaltaa itä-pohjoisesta ja meidän oli aika nostaa hattuamme, että terve menoa.

Päivä on kulunut jo iltapuolelle, kun valmistaudumme lähtemään kotimatkalle tyytyväisinä siitä, että olemme selviytyneet varsin hyvin vaikeuksista ja matka on ollut tuloksellinen. Ajamme kohtisuoraan Valamon itäpäähän Bajannoin saareen. On jo ilta, kun tulemme sinne. Saaressa asuu meille entuudestaan tuttu erakkomunkki, joka tulee meitä vastaan ja tiedustelee, mistä tulemme. Solkkaamme huonolla venäjällämme, mistä olemme lähteneet ja minne olemme matkalla kotiin. Aurinko on jo laskenut, vaan keväinen yö on valoisa, onhan toukokuu jo ohi puolesta, joten näkee hyvin ajaa. Tuuli on kokonaan rauhoittunut, ilmassa ei tunnu pienintäkään henkäystä, ja taivaanranta purppuroi vielä auringonlaskun jälkeen muuttaen aina sikäli väriään, kun aurinko painuu alemmaksi horisontin taa. Kun lähenemme kotoisia maisemia, hälvenevät takanamme häämöttävät saaret keväisessä yössä heittäen varjojaan hämyiseen vedenkalvoon ja häipyen lopulta näkymättömiksi ikään kuin ennustaen, että mekin tulemme häviämään niiden näköpiiristä ainiaaksi unhoituksen yöhön. Matkan kestäessä keitämme priimuksella ruokaa ja teetä, ja aamun sarastaessa olemme jo kotirannassa. Niin on jälleen yhden kevään hylkeenpyyntiaika jäänyt taakse vaaroineen, seikkailuineen ja elämyksineen.

(Kertomus päättyy tähän.)
———————————————————————————————————————————————————————-

Leave a Reply