Ota yhteyttä!
puh. 050 440 6109 aineisto@jaakkimansanomat.fi Yhteystiedot
Hinnat
Kotimaahan kesto 30 €,
vuosi 35 €
ulkomaille kesto 35 €,
vuosi 40 €
irtonumero 5€
lahjatilaukset 26 € kotim.
ja 31 € ulkom.
(kotimaahan hinnat sisältävät alv)

ILMOITUSHINNAT:
1.00 €/pmm (sis. alv)
Vuosikalenteri 2016
Jaakkiman Sanomien seinäkalenteri 2018 on jo valmis ja saatavilla. Kauneimmat neljän vuodenajan maisemakuvat Jaakkimasta, Lumivaarasta ja Lahdenpohjasta sekä juhlapyhät ja nimipäivät on merkattu kalenteriin. Tilaukset toimitukseen, hinta 17€/kpl kattaa postituskulut. 2 kpl 32€, 3 kpl 47€ ja 4 kpl 62€.
Tykkää meistä!

Etusivu

Jo joutui armas aika!

Jo tätä suvea on odotettukin (eikä ihan varma voi olla vieläkään). Terveiset Karjalasta lukijamatkalta. Meitä oli 33 henkeä vierailemassa sukujemme sijoilla. Iloisia onnistumisia oli useita, paikat löytyivät. Murheellista oli kuitenkin se, ettei Kalksaloon päässytkään; lahdenpohjalaiset veneet eivät vielä olleet vesillä ja Tervussa oli stoppi-STOI, jalankaan ei saanut saarelle puomin taakse mennä. Sankarihautoja kunnioitimme käynneillämme  ja Huuhanmäen uuteen matkailukohteeseen tutustuttiin… näistä lisää elokuussa.

Katsokaa tästä numerosta tarkkaan lukijatapaamisen aika ja paikka – sielhä myö vällee tavataa? Tule myös pitäjätorille yhteisosastollemme kyselemään sukujuuria ja suvun paikkoja ja ostamaan mainioita seurojemme tuotteita! Ensi vuoden seinäkalenteri on työn alla ja tulee myyntiin torille.

Lahdenpohjan kirjan toimitustyö on päätöksessä ja kirjan taitto käynnissä. Se valmistuu Suur-Jaakkimalaisten Öitseihin lokakuussa. Kirjaa saa ennakkotilata Jyväskylässä.

Jaakkiman hautausmaa-asioita vievät eteenpäin Jaakkimalaisten Seura ja Suur-Jaakkimalaiset yhteisvoimin Matti Tiilikan johdolla. Kokoamme tietoa hautapaikkojen sijainneista niin sankari- kuin siviilihautausmaalla. Pyydämme myös lähettämään valokuvia kummaltakin hautausmaalta lehden toimitukseen.

Iloista kesää ja ilahduttavia jälleennäkemisiä toivotan
kaikille teille, perinnelehtemme hyvät lukijat !

 

Ystävällisesti palveluksessanne,
Tea

 

———————————————————————————————————————————————————————-

OLKIHATTU

Souturetki Otsoisista kaupuntiin

Ja niin tuli lauantaiaamu. Jo varhain aamulla sonnustauduimme matkalle. Vene oli puhdistettu kalastuksessa kertyneistä roskista. Se oli pieni ja kätevä soutuvene. Taisi olla serkkuni ensimmäinen omin päin tekemä. Hänestähän kehittyi sitten kuuluisa venemestari Sortavalassa ja sen ympäristössä niittäen mainetta Amerikkoja myöten ja voittaen monet palkinnot ja mitalit näyttelyissä. Aamukosteudessaan heräävä kevätkesän luonto oli kauneimmillaan meidän lipuessa läpi Uiton salmen. Siitä kaarto vasemmalle, missä aukenikin laaja Palonselkä. Oikealla häämötti aava meri kalliosaarten lomitse.
Ohitettuamme Palosaaret lähestyimme kapeaa Haavuksen kanavaa, joka jyrkkärantaisena muutti leveän tiemme kapeaksi poluksi. Talot korkealla rantatöyräällä olivat sitä samaa yleistä tyyppiä: pitkiä ja kapeita, viisine ikkunoineen, toiset maalattu joskus aikoja sitten punaiseksi, ja taisi siinä olla yksi keltainenkin värisävy mukana.
–Siinä on Pullin talot, sanoi serkkuni, selittäen samalla, kuinka suuria kalastajia nämä olivat. Ja mitäpä he muuta olisivat voineet ollakaan tällaisen kalaveden rannalla.

Lue lisää

———————————————————————————————————————————————————————-

FILLARIMUISTOJA

2017-06-22

Romuliikkestä löydetyn Hermes-pyörän uusi elämä.

Synnyinkotini siellä Harvion Kilpiinniemessä oli sijainniltaan sellainen, ettei polkupyörä ollut se kaikkein kätevin kulkuneuvo – ajokelpoiselle kylätielle oli reilusti matkaa. Kilpiinniemestä liikuttiinkin laivalla, soutaen, hevosella, hiihtäen ja maailmankuululla apostolin kyydillä.
Kun perhe monien paikkakuntien jälkeen pysähtyi evakkovaelluksella vuonna 1941 Kalajoen Metskylään, silloin alkoi olla polkupyörä tarpeen. Vanhoista kirjeistä käy ilmi Isän käyneen kirkonkylässä asioilla polkupyörällä toukokuussa 1941. Kesäkuussa 1941 kirjatussa kirjeessä Äiti kertoo ostaneensa Helluntain tienoilla uuden polkupyörän – hinta 2000 markkaa. Esimerkkinä 1941 kesällä lypsylehmät maksoivat Kalajoen seudulla  3500 – 5000 mk.
Kun kesä-41 läheni loppuaan, tiesimme pääsevämme takaisin Karjalaan. Puoli vuotta vanha polkupyörä todennäköisesti pääsi muuttokuormaan mukaan. Seuraavan kerran kyseinen pyörä joutui muuttokuormaan vuonna 1944 – muuttokuormat joutuivat Ylivieskan asemalla taivasalle. Vaikka paikalliset pitkäkynnet penkoivat evakoiden vartioimattomia tavaroita, polkupyörä säilyi kuitenkin.
Vuonna 1945 olen todennäköisesti istunut kyseisen pyörän takatelineellä, Isän polkiessa.
Seuraavina vuosina on varmaan ollut erimuotoista kinuamista – saanko mie opetella.
Vaikka pyörä tuli tutuksi, ei pyörän merkki ole jäänyt mieleen – sen minkä pyörästä muistan, on puna-sini-valkoinen keulamerkki ja koristeelliset muhvivahvisteet rungossa.
Muutamia vuosia sitten näin romuliikkeessä umpiruosteisen polkupyörän, jonka emaloidussa keulamerkissä oli vielä vähän väriä jäljellä – jotenkin merkki tuntui tutulta. Olisiko 1941 ostettu polkupyörä ollut Upsalassa valmistettu HERMES. Kolmekymmentä luvun lopun Hermes-mainoksissa on kyseisen kaltaisia pyöriä.
Kuvassa oleva pyörä on tuo romuliikkeestä pelastettu ruotsalaispyörä, vanhoilla varaosilla ja maalilla siitä tuli entistä muistuttava. Mainittakoon että Hermes-merkillä on polkupyöriä tehty/kasattu ainakin Tampereella ja Viipurissa.

Toivo Pääkkönen
Kouvola

———————————————————————————————————————————————————————-

Kysymys lukijoille:

Onko Laatokka-pyörämerkillä mitään tekemistä Osuusliike Laatokan kanssa?
Osuusliike Laatokka aloitti toimintansa vuonna 1938. Talvisota alkoi seuraavana vuonna – olisiko mahdollista, että pyörät jäi tekemättä Laatokka-merkillä?
Suomen vanhojen pyörien yhdistys WANHAT VELOT eivät ole keksineet LAATOKKA-pyörän tilaajaa tai valmistajaa.
Tuo toinen merkki SAVO KARJALA, sen tilaaja on tiedossa.

2017-06-22 (1)

Vastauksia odotetaan lehden toimituksessa.
 
———————————————————————————————————————————————————————-

Laatokan lankku jalostaa
Lahdenpohjassa sahattua puuta

Yrityksen vuosituotanto on nyt noin 30000 kuutiometriä höylätavaraa.

2017-06-22 (2)

Laatokan Lankun tuotantolaitokselta Tarnalasta melkein näkee Iijärven metsiin, sillä linnuntietä Jaakkiman puolelle on reilut kymmenen kilometriä.

Parikkalan Tarnalassa toimiva Laatokan Lankku Oy on rajan takana sijaitsevien Jaakkiman ja Kurkijoen alueen metsien suurin jatkojalostaja. Laitoksen pihaan tulee Venäjältä keskimäärin 3-4 rekkakuormallista sahatavaraa joka päivä. Laatokan Lankun edeltäjä, Pekka Paakkisen vuonna 1991 kotitilalleen perustama Pilkan Höyläämö toi ja käsitteli aikaisemmin myös pyöreää puuta, mutta nyt yhteisyritys on erikoistunut sahatavaran jalostukseen.
Laatokan Lankun perustajaosakkaalla ja toimitusjohtajalla Pekka Paakkisella on sukujuuret Jaakkimassa äidin puolelta. Iijärveltä evakkojen mukana tullut Maire Lemettinen jäi monen muun evakkotytön tavoin miniäksi naapuripitäjään. Tarnalassa Eero Paakkisen kanssa avioiduttuaan hänestä tuli emäntä Pilkan taloon.

Lähialueyhteistyötä
Laatokan Lankku Oy:n perustivat Pekka Paakkinen ja Matti Heinonen Parikkalasta lahdenpohjalaisen sahayrittäjän Gennadi Shishkovin kanssa vuonna 1999.
–Yhteistyötä Lahdenpohjan suuntaan tehtiin useita vuosia jo ennen yrityksen perustamista, Pekka Paakkinen kertoo. Liiketoiminta yhteisyrityksen puitteissa nähtiin paremmaksi ja sujuvammaksi tavaksi toimia kuin sahatavaran ostaminen.

Lue lisää lehdestä!

 

 

Leave a Reply