Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
Sotilasradiomuseossa on esillä lähinnä talvi- ja jatkosodassa eri ryhmittymien käyttämiä radiolaitteita. Siellä ovat mm. Kyynel-radio (M4), mikä oli eri kehitysmalleina oleellinen osa sotien aikaista armeijan radiotoimintaa. Kaukopartiomiesten välineenä oli Töpö-radio, millä otettiin vastaan Lahden radioaseman lähettämiä uutisia, joiden sisälle oli ”piilotettu” tarpeellisia toimintaohjeita partioille.
Reino Halonen
Kuvat Lemin Säräpirtiltä. Lampaan paistit näyttivät upealta ja sulivat suussa perinteisten särpimien kera: perunat, rieska ja kotikalja. (ti)
Sotilasradiomuseossa on esillä lähinnä talvi- ja jatkosodassa eri ryhmittymien käyttämiä radiolaitteita. Siellä ovat mm. Kyynel-radio (M4), mikä oli eri kehitysmalleina oleellinen osa sotien aikaista armeijan radiotoimintaa. Kaukopartiomiesten välineenä oli Töpö-radio, millä otettiin vastaan Lahden radioaseman lähettämiä uutisia, joiden sisälle oli ”piilotettu” tarpeellisia toimintaohjeita partioille.
Korsuissa oli käytössä ns. korsuradioita, joissa kaikissa oli lisävarusteena shakkilauta. Niitä valmistivat Helvar, Hellberg ja Fenno.
Esillä oli myös Normandian maihinnousussa käytössä ollut käsiradio, ”kännykän” esi-isä.
Museossa oli esillä vielä salakirjoituksessa käytetty ns. matolaatikko ja agenteille tarkoitettu matkalaukkuradio, joita toimitettiin Suomeen siltä varalta, jos Neuvostoliitto miehittäisi maan.
Kari Taskisen asiantuntevassa opastuksessa saimme kuulla sekä radiotekniikasta että tarinoita.
Radiomuseossa on esillä kolmisensataa eri maissa valmistettuja eri aikakausien radioita, alkaen 20-luvun kidekoneista hienoihin 50- ja 60-lukujen mahtaviin js020516kaappiradioihin. Emme voi unohtaa myöskään levysoittimia ja magnetofoneja. Moninainen on kehitys ollut niissäkin laitteissa.
Harvinaisuutena on 1942-1943 aikana valmistettu kaappiradio, missä on myös Äänislinnan radioasema merkitty asemien hakuasteikkoon.
Museon varastoissa on näyttelyn lisäksi parituhatta alaan liittyvää museoesinettä. Lisää lahjoituksia tulee koko ajan.
Joukkomme jäsen titari-Mauri Pekkinen oli entisenä viestimiehenä erityisen kiinnostunut monista sähkötyslaitteista.
MILJÖÖMUSEO, joka sijaitsee museon päärakennuksessa, on oma lukunsa. Talo on alunperin ollut veturinkuljettaja Hjalmar Kuokkasen perheen asunto. Alue on ollut aikanaan Kouvolan veturimiesten kauppalanosa. Talon alakerrassa on kymmenlukujen 1920-1960 huoneita, joissa on kunkin vuosikymmenen aikaiset kodin tekniset laitteet kuten radio, levysoitin, puhelin ym. Myös huoneiden kalusteet ovat kyseisten vuosikymmenten mukaiset. Karjala-huoneessa on vuoden 1940 Helsingin olympialaisiin valmistettu radio. Miljöömuseon radionäyttelyhuoneessa ovat esillä 1920-1960-lukujen näyttävimmät ja erikoisimmat radiot. Museokierros oli todella mielenkiintoinen. Tutustumiselle varattu aika ylittyi melkoisesti, mutta onneksi Lemillä osattiin joustaa, eikä särä kopperoitunut uunissa pilalle.