Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
Kotona Reuskulassa, 400 sivua, 420 valokuvaa nelivärinen, kovakantinen, sidottu, ISBN 978-952-93-7750-3
Ennakkohinta 40 € + postituskulut
22.10. jälkeen kirjan hinta 50 € + postituskulut Tilaukset: seppo.saari@elisanet.fi tai 040 726 0034 Julkaisun jälkeen kirjaa myy myös Matti Tiilikka Seinäjoella.
Kyläkirjan kannessa on tunnelmallinen valokuvaharvinaisuus. Jaakko Bergman polttaa paperossia aitan kuistilla kotona Reuskulassa. Suur-Jaakkimalaisten öitseissä 22. lokakuuta
Karjalatalolla Helsingissä juhlistetaan seuran kustantamaa kyläkirjaa ”Kotona Reuskulassa”. Varsinainen julkaisutilaisuus on kello 13 Karjalatalolla Laatokka-salissa. Kello 14 alkavat Öitsit käynnistyvät kirjan esittelyllä. Kirjaa saa ostaa sekä kaikille vapaassa julkaisutilaisuudessa että Öitseissä. Kirjan on toimittanut Jaakkiman Sanomien entinen päätoimittaja Irma Sinerkari työparinaan Irma Harila.
irjassa on neljäsataa sivua ja runsas kuvitus. Reuskulasta on säilynyt yllättävän paljon kuvia, ja Irma Harila on tehnyt suuren työn henkilöiden tunnistamisessa ja aineiston kokoamisessa. –Lähtökohtanamme oli, että kirjassa on kylän jokaiseen taloon liittyvä kuva ja siinä lähes onnistuimme. Kaikkiaan kuvia on 420, joista tuoreimmat vuodelta 1944. Lisäksi kuvituksena on karttoja ja asiakirjoja eri aikakausilta, Irma Sinerkari kertoi Karjala-lehdelle.
Reuskula sijaitsee Jaakkiman koillisreunassa, aivan Sortavalan rajalla ja ulottuu Laatokkaan saakka. Kylässä oli 112 taloa ja lähemmäs tuhat asukasta. Kirjassa paneudutaan kylän elämään ja arkeen niin iloineen kuin suruineen.
Vanhimmat muistelmat on taltioitu jo aiemmin ja kertovat vuosisadan alun elämästä. Tätä kirjaa varten on saatu runsaasti muistelmia 1930-luvulla lapsuuttaan eläneiltä. Reuskula oli Irma Sinerkarille ennestään lähes tuntematon, mutta Reuskulassa syntynyt Eino Bergman houkutteli hänet keräämään 1930-luvun asukkaat ja tilajaot Isojaosta lähtien. Kirjaprojektin myötä hänelle selvisi, että ennen sotia kylä oli omavarainen ja vireä maalaiskylä, jossa väki sai elantonsa pelloilta ja kotitarvekalastuksesta. Läheinen Sortavalan kaupunki antoi lisätienestin mahdollisuuksia, niinpä reuskulalaiset kävivät torilla ahkerasti myymässä kalaa, voita ja muita elintarvikkeita. Kylässä toimi opettaja Rätyn perustama Reuskulan lauluseura, jonka ansiosta kulttuuritoiminta oli vilkasta.
(Päivi Parjanen Karjala-lehdessä 6.10.2016)