Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
Jaakkima kuului Kanta-Karjalan peruspitäjiin. Alueella oli jo takanaan Laatokan luoteisrannikon pitkä kehityshistoria, kun v.1500 Sorolan veropiirin peruskylistä muodostettiin v.1647 pitäjä.
Jaakkiman perinnevaakuna.
Vesitiet tarjosivat vanhastaan sekä tärkeimmän kulkuväylän, että toimeentulon, alkoi kiinteä asuttaminenkin niiden varsilta. Alueen saarikylistä Sorolan kylä oli jo novgorodilaisajalla veronkantoalueen (perevaaran) sekä hallinnollinen, että kirkollinen keskus, jossa oli kappeli ja 3 hauta-aluetta. Siihen kuuluivat pitäjän muutkin saarikylät, Mikli ja Rukola. Lukuisat esinelöydöt, linnavuoret ja muinaislinnat viestivät myös pitäjän rannikkoalueen vanhasta asutuksesta.
Vesitiet tarjosivat vanhastaan sekä tärkeimmän kulkuväylän, että toimeentulon, alkoi kiinteä asuttaminenkin niiden varsilta. Alueen saarikylistä Sorolan kylä oli jo novgorodilaisajalla veronkantoalueen (perevaaran) sekä hallinnollinen, että kirkollinen keskus, jossa oli kappeli ja 3 hauta-aluetta. Siihen kuuluivat pitäjän muutkin saarikylät, Mikli ja Rukola. Lukuisat esinelöydöt, linnavuoret ja muinaislinnat viestivät myös pitäjän rannikkoalueen vanhasta asutuksesta.
Asukasluku oli ennen evakkotietä 8500, vallitseva uskonto luterilaisuus. Pieni ortodoksinen seurakunta toimi Miklissä. Kansakouluja oli 16, kotiteollisuusopisto ja kristillinen kansanopisto.
Luonto merelliseltä ulapalta Salpausselkään ulottuvana on vaihteleva ja varsinkin leveä saaristovyö salmineen ja lahtineen, jylhine kallioineen ja hiekkarantoineen on kauneudestaan kuuluisa. Suurimmat saaret ovat Sorolansaari, Kylväjänsaari, Heposalo ja Puutsalo.
Suotuisan ilmaston ansiosta kasvillisuus on rehevää ja sisältää useita kasviharvinaisuuksia. Vanhan merenpohjan hedelmälliset savimultamaat viljelyyn muokattuina tarjosivat metsien, kehittyneen karjanhoidon ja ammattimaisesti harjoitetun kalastuksen kanssa hyvän toimeentulon.
Vielä 1939 asukkaista 65 % ilmoitti pääelinkeinoksi maanviljelyksen. Suurin tila oli Rauhalan kartano. Sen 993 hehtaarista oli peltoa 90 ha. Vähintään 25 pelto-ha:n tiloja oli 21. Myllyt ja sahat, merkittävimpinä Annalan Saha Oy Sorolassa ja Laatokan Puu Oy:n vaneritehdas Lahdenpohjassa, edustivat pitäjän kasvavaa teollisuutta. Karjalan rata ja saman suuntaisena Viipurin-Sortavalan maantie halkovat pitäjää.
Luovutetun Karjalan kartta
Jaakkima v. 1939
Jaakkimalaisten sijoittuminen