Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
NYT MEILLÄ VIHDOIN ON LUNTA. Siitä moni nauttii suksilla, metsäladuilla hiihdellessään. Vaikka hiihtoon ei enää keho taipuisikaan, on talven valo meille kaikille yhteinen nautinto. On hauskaa seurata lintuja laudalla ja happea voi haukata pieninäkin annoksina. Kyllä tätä on odotettu!
VIIME VUODEN JUHLAHUMU ON VAIHTUNUT MUISTOVUOTEEN. Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta puuttuvat sadan vuoden takaiset Jaakkima-lehdet kansalaissodan kahdelta ensimmäiseltä viikolta. Emme saa lukea ja tarkemmin tietää, mitä silloin pitäjässämme ajateltiin ja tapahtui. Käsittelemme 100 vuotta –sarjassa aikaa niiden tietojen valossa, jotka löytyvät eri arkistoista ja pitäjäkirjoistamme. Toivomme lukijoilta lisätietoja ja muisteloita.
Kirkko korostaa muistovuonna siitä, että sota osoitti jatkuvan parannuksen teon tarpeen. ”Vuoden 1918 muisto velvoittaa rakentamaan rauhaa, joka on enemmän kuin väkivallan poissaoloa. Meitä kutsutaan rakentamaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa kotimaassa ja maailmanlaajuisesti.” Kirkko kutsuu kuulemaan ja arvostamaan toistemme kertomuksia ja tarinoita.
TÄMÄ VUOSI ON MEILLE MYÖS JUHLAVUOSI, sillä Jaakkimalaisten Seura, Lumivaara-Seura ja Jaakkima-Säätiö täyttävät 70 vuotta. Suur-Jaakkimalaisilla on 45-vuotisjuhlavuosi. tule mukaan näihin juhliin! Juhlia järjestetään toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa. Jaakkimalaiset yhteisöt muistavat juuriamme mm. sankarivainajien nimipaadella. Tule mukaan keräykseen. Katso s. 3
UUDESSA SARJASSA muistelemme alueemme kansakouluja. Pyydämme koulukuvia ja muisteloita. Pyrimme saattamaan kuvat jälkipolvien katseltavaksi.
KIINNOSTUS LUKIJAMATKAAN ON OLLUT SUURI, bussi on jo täynnä. Selvitämme lisämajoitusmahdollisuuksia, jotta voisimme lähteä kahdella bussilla. Ilmoittaudu pikaisesti, jotta voimme arvioida tarpeen ja tehdä varmistukset. Yritämme saada kulkuluvan Parikkalan Syväoron kautta.
Ystävällisesti palveluksessanne,Tea
Jaakkiman sankarihautausmaalle on hankittu kivinen nimipaasi, johon laitetaan 337 sankarivainajan nimet. Tästä oli tiedote 8.12.2017 lehdessä. Sen jälkeen on nimilistaan tullut omaisilta muutamia korjauksia ja 6 uutta nimeä: Inkinen Eino 1918-44, Jääskeläinen Sulo Petteri 1917-41, Jääskeläinen Teuvo Matti 1915-41, Pakkanen Eero 1914-49, Sihvonen Aarne 1914-41 ja Tapanainen Tauno 1915-44.
Kiitokset ilmoittajille. Nimipaasi on tarkoitus maksaa ja paljastaa 10.6.2018. Sen kulut ovat arviolta 6 000 €.
Aloitamme uuden sarjan, joka muistelee alueemme kansakouluja - opettajia ja oppilaita. Pyydämme, että lähettäisitte koulukuvia ja koulumuisteloita. Seuraavina ovat vuorossa Kesvalahti, Ihala, Mikli ja Iijärvi. Valokuvia ja täydentäviä tietoja ja muistoja toivomme myös jo käsitellyistä kouluista.
Raikas ilma, puuklapit kaminassa, hiljalleen lämpiävä tupa, kalan savustusta, kuusen koristelua, jouluevankeliumi ja norpan tervehdys - niistä on Tomin joulu tehty!
On jouluaaton aatto, kun kuljeskelen Kumolan tiellä kantamuksineni mökille. Vastaan tulee auto, ikkuna avataan, kysellään minne kulkurilla matka... vastaan "datsa Ladoga".
Kuljettaja sanoo: takaisin tullessa otamme sinut kyytiin. Käymme Lumivaaran magasin/kaupalla tolgaa kuljettaja. Käännyn taakseni Pietarilainen numero 147/Karjala 10, auton kilvissä. Matka joutuu kulkurilla kylätiellä, tähtämessä joulun viettoa 73 vuoden jälkeen suvun entisellä kotilahdellä.
Kuljettaja on vaihtunut, minut ohjataan taakse istumaan ja kantamukset takakonttiin. Esittelemme toisemme, ovat tulleet kalastamaan Laatokalle. Asustelevat Lumivaaran mökkikylässä. Tolgaavat, että on ongelma: huono jäätilanne. "Da stoi – seis auto", tässä on Isäni äidin kotitalon paikka Linnavuoren juurella... ennen, Suomen aikaa.Ymmärtävät kertomukseni.
Kotimaahan kesto 30 €,
vuosi 35 €
ulkomaille kesto 35 €,
vuosi 40 €
irtonumero 5€
lahjatilaukset 26 € kotim.
ja 31 € ulkom.
(kotimaahan hinnat sisältävät alv)
ILMOITUSHINNAT:
1.00 €/pmm (sis. alv)
Satavuotiaassa Suomessa voidaan jälleen nostaa esille karjalainen sukututkimus ja siihen liittyvä paikkatieto. Esittelen hyviä, julkisia aineistoja sukututkijan työkaluina.
Topografiset, pitäjä- ja talouskartat
Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä puolustusvoimien topo-grafikunta kartoitti itärajan alueita ja näin saivat muotonsa nykyisin Karjalan karttoina tunnetut topografiset kartat. Mittakaavassa 1:20000, mikä vastaa myöhemmin valtakunnallisesti laadittua peruskarttaa, ehdittiin karttoja valmistaa 1920-30-luvuilla yhtenäisesti silloisen Viipurin läänin alueelta etelästä Karjalan kannaksen perukoilta aina pohjoiseen Hyrsylän mutkan seudulle.
Syksyn 1917 levottomuuksien aikana myös muutamille naisille Jaakkimassa selvisi uhkaava sota ja mitä se naisilta vaatisi. Siviä Fennander on kuvannut tuota aikaa Lotta Svärd yhdistyksen keskusjohtokunnan vuonna 1928 julkaisemaan Valkoiseen kirjaan.
