Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
Vuonna 1906 perustettu Jaakkima, Lahdenpohjan ja Lumivaaran perinteitä ja kulttuuria vaaliva pitäjälehti.
SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLAVUODEN tapahtumia on solkenaan; erilaista yhdessä tekemistä, syömistä, talkoota ja toisaalta maamme historiaan pureutuvia luentoja ja siitä ammentavia esityksiä. Moni vuotuinen tai muutoin säännöllinen tapahtuma on tänä vuonna saanut Suomi100-leiman. Toisaalta moniin tapahtumiin ilman tätä leimaakin on etsitty ja luotu ohjelmaa, joka liittyy sadan vuoden takaiseen aikaan. Juhlavuoden tavoite on yhdistää kansaa yhdessä tekemiseen. Tässä on onnistuttu! Omassa lehdessä seuraamme tässäkin numerossa valtiollista kehitystä kesällä 100 vuotta sitten ja tapahtumia silloisessa suurpitäjässämme.
TERVEISIÄ ETELÄ-SUOMEN LUMIVAARALAISTEN SYYSJUHLASTA. Pihlajanmarjat koristivat pöytää syysjuhlissa. Juhlapuhuja kansanedustaja Matti Vanhanen kertoi kiinnostavasti maamme itsenäisyyden saavuttamisesta. Vuoden 2016 lumivaaralaisesta kerrotaan sivulla 14, onnittelut Tomille! Juhlasta ja Vanhasen puheesta kertoo joulunumero.
VIERAILIN KOIVISTOLAISEN VATNUORIN KYLÄJUHLASSA, jossa professori Alpo Rusi valotti itsenäisyyden ensimmäisten vuosien kriittisiä vaiheita ja Rudolf Holstin painavaa työtä ulkoministerinä. Rusi veti tuosta ajasta ja reunavaltiopolitiikasta linjauksia myös tähän aikaan ja viimeaikaisiin tapahtumiin Itämerellä. On tärkeätä olla hereillä, voida puhua ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
MÄNNÄÄ LOPOTTII! Lahdenpohjan kauppalan kirja on osa 100-vuotisen maamme historiaa. Se julkaistaan 21.10. Mielenkiintoisista vaiheista saa nyt lukea komeasta kirjasta. Lopotti oli jaakkimalaisten ja lumivaaralaisille tärkeä työpaikkojen, asuntojen ja palvelujen keskuksena. (ks. s. 1 ja 16)
TULEVAN VUODEN TOIMINTAA JO SUUNNITELLAAN Jos sinulla on toiveita ja ideoita ensi vuoden lehtiin, ota yhteyttä toimitukseen. Ensi vuonna Karjalan Liiton teema on luonto ja se tulee näkymään myös lehdessämme. Tulevana vuonna vietetään Jaakkimalaisten seuran ja Lumivaara-seuran pyöreitä merkkivuosia – mukava olisi saada lehteen muisteloja toiminnan alkuvuosilta ja matkan varrelta. Suur-Jaakkimalaiset r.y. täyttää 45 vuotta. Mitä pitäjäseuratoiminta on jäsenilleen paraimmillaan antanut?
Syksyn sateissa toivon sinulle lämmintä ja toiveikasta mieltä
– tulkoon valoisa talvi ja kevät sen jälkeen!
Ystävällisesti palveluksessanne,Tea
PS. Sähköpostiyhteys lehden toimitukseen pätkii, aina aineisto ei tule perille. Pahoittelen tätä ja pyydän ottamaan puhelimella yhteyttä,
jos viestiinne ei tule vastausta!
Lokakuun 21. päivä ilmestyvä Männää Lopottii –kirja herättää Suomen aikaisen Lahdenpohjan eloon. Teos kaivautuu Jaakkiman ”pääkaupungin” sotia edeltävään elämään ja nostaa sieltä esiin aivan uusiakin asioita.
Suureksi yllätykseksi vuonna 1924 perustettu kauppala nimettiin Lahdenpohjaksi. Siitä ei tullutkaan Jaakkiman kauppalaa, kuten asukkaat kuvittelivat.
Jopa hankkeen puuhamiehet äimistyivät. Jokainen piti selvänä, että perustettu uusi kunta nimettäisiin Jaakkiman kauppalaksi. Koska emokunta Jaakkima ei halunnut luopua tutusta nimestään eikä liittää peräänsä maalaiskunta-sanaa, sisäasiainministeriö nimesi kauppalan Lahdenpohjaksi, kertoo kirjan toimittanut Helena Kujala.
Kirjaa voi tilata kolmesta eri kohtaa:
seppo.saari @elisanet.fi, puh. 040 726 0034 tai lehden toimituksen kautta.
Hinta 45,- + postituskulut
Kotimaahan kesto 30 €,
vuosi 35 €
ulkomaille kesto 35 €,
vuosi 40 €
irtonumero 5€
lahjatilaukset 26 € kotim.
ja 31 € ulkom.
(kotimaahan hinnat sisältävät alv)
ILMOITUSHINNAT:
1.00 €/pmm (sis. alv)
Esi-isäni olivat kotipaikkauskollisia eli eivät naineet emäntää Lumivaaran alueen ulkopuolelta. Tästä johtuen tapaan kotiseutumatkalla sukulaisiani ja moni matkaajista on kaukaisempaa sukua. Sen merkiksi kelpaa yksi (usein monta) yhteinen sukunimi menneisyydestä.
–Eihän tämä ollut meille ensimmäinen kerta evakkojunassa, saattoivat todeta Elna Leskinen ja Hilkka Lahti, kun Juupajoen asemalla tapasimme
–Lähdimme mukaan tähän juhlavuoden evakkojunaan kunnioittaaksemme mummojamme, heidän selviytymistänsä ja elämänkohtaloansa.
Elna ja Hilkka lähtivät tällä kertaa reissuun Jyväskylästä, mutta ensimmäisen kerran Elna on lähtenyt Miklistä ja Hilkka Iijärveltä.
