Mansikkaa ja mustikkaa…

SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLAVUODEN tapahtumia on solkenaan; erilaista yhdessä tekemistä, syömistä, talkoota ja toisaalta maamme historiaan pureutuvia luentoja ja siitä ammentavia esityksiä. Moni vuotuinen tai muutoin säännöllinen tapahtuma on tänä vuonna saanut Suomi100-leiman. Toisaalta moniin tapahtumiin ilman tätä leimaakin on etsitty ja luotu ohjelmaa, joka liittyy sadan vuoden takaiseen aikaan. Juhlavuoden tavoite on yhdistää kansaa yhdessä tekemiseen. Tässä on onnistuttu! Omassa lehdessä seuraamme tässäkin numerossa valtiollista kehitystä kesällä 100 vuotta sitten ja tapahtumia silloisessa suurpitäjässämme.

MELKO MONI MEISTÄ sodan jälkeen syntyneistä osallistuu Evakkojuna-tapahtumaan, joka on erityinen juhlavuoden hanke. Vaikka taustalla ovat ankarat asiat ja ajat, voidaan ajatella, että junassa nuoremmat polvet voivat tunnustaa “väriä”, kunnioittaa juuriaan ja muistella isovanhempiaan ja vanhempiaan, yhdessä heimosiskojen ja -veljien kanssa. Karjalaisuus meissä vahvistuu! Iloa pietään pinnassa, vaikka alla viiltää – se on oleellinen osa karjalaista perintöämme.

SUUR-JAAKKIMALAISILTA ILMESTYY syksyllä Lahdenpohjan kauppalan kirja, joka sekin on osa 100-vuotisen maamme historiaa ja elämää. 20-luvun kauppalabuumissa tehtiin Karjalaan vain kaksi kauppalaa. Helena Kujalan toimittama kirja tulee olemaan aarre kaikkien jaakkimalaisten ja lumivaaralaisten kirjahyllyissä itse lahdenpohjalaisten lisäksi.

OLEN SAANUT PITÄÄ pienen loman itäisellä Suomenlahdella purjehtien. Rajan pinnassa liikkuminen tuo mieleen menneet polvet, joilla liikkuminen oli saarilla vapaata. Suursaari näkyi nytkin taustalla vahvana siluettina ja tietoisuudessa näkyivät myös Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari. Vapaa talonpoikaispurjehdus on ollut oleellinen osa maamme kulttuuria ja historiaa, niin Suomenlahdella kuin Laatokallakin. Käsittämätön kaipuu kadonneita saaria kohtaan kouraisee merellä. Siellä myös kiteytyy yhteistyön tarve: meren on puhdistuttava ja pysyttävä rauhan merenä.

SÄHKÖPOSTIYHTEYS lehden toimitukseen pätkii, aina aineisto ei tule perille. Pahoittelen tätä ja pyydän ottamaan puhelimella yhteyttä, jos viestiinne ei tule vastausta.